Kiehtova ja haastava toimittajan ammatti

Toimittajan työ on monen haaveammatti, mutta sen harjoittamiseen on olemassa rajallisesti paikkoja. Nykyisin on kuitenkin mahdollista lyödä itsensä läpi muutakin kautta kuin perinteistä kaavaa käyttäen. Sosiaalinen media ja ihmisten kiinnostus lukea uutisten lisäksi myös muita lähteitä ovat laajentaneet toimittajien työnkuvaa. Toisaalta laajeneminen on saanut aikaan koko ammattikunnan murroksen, jossa lukijat pyrkivät etsimään tiedolle tukea monista uusista julkaisuista. Toimittajista on tullut aiempaa enemmin arvostelun kohteita, jotka eivät nauti taidoillaan enää samanlaista koskemattomuutta kritiikin kohdalla kuin vuosikymmeniä sitten.

Toimittajaksi voi opiskella ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa – tarjolla on journalistiikan ja viestinnän opintoja. Monet ammattilaiset ovat opiskelleet myös muita yleissivistäviä aloja, kuten historiaa, politiikkaa ja taloutta. Asiantuntijalta vaaditaankin jatkuvaa uuden oppimista ja toimittajan taitojen päivittämistä. Hänen tulee olla kiinnostunut ajankohtaisista asioista ja seurata aikaansa. Eri kanavista kootuista tiedonpalasista ja tunnelmista muodostuu maailmankuva, jonka kautta toimittaja peilaa juttuaiheidensa tärkeyttä, niihin liittyviä mielipiteitä ja erottelee faktat mutu-tuntumasta.

Juttuja aiheesta kuin aiheesta

Hyvä toimittaja osaa kirjoittaa monenlaisista aiheista – aina kohdalle ei satu mielenkiintoinen juttu, vaan toisinaan on osattava tehdä artikkeli myös itselle tylsästä kohteesta. Ammattilaisuus tuleekin esiin juuri näissä tehtävissä, sillä toimittajan ammatti on työtä siinä, missä muutkin.

Journalistit työllistyvät useimmiten aikakausi- tai sanomalehtiin sekä median muihin tehtäviin. Toimittajan on oltava sujuva ilmaisultaan niin kirjallisesti kuin suullisestikin ja olla valmis joustaviin työaikoihin. Usein jutut tehdään silloin, kun on niiden aika – toisinaan uutinen on saatava tehtyä nopeasti, joten paineen alla työskentelyynkin on totuttava.

Joskus toimittaja puurtaa juttunsa kanssa yksin, hän etsii tietoa ja käsittelee sitä. Lisäksi ammattilainen kirjoittaa ja korjailee, ennen kuin artikkeli on hyväksytty lehtimateriaaliksi. Toisaalta häneltä vaaditaan myös hyviä vuorovaikutustaitoja, sillä varsinkin aikakausilehdissä työskentelijät tekevät henkilöhaastatteluja ja niissä taito ottaa haastattelutilanne haltuun on erityisen tärkeää. Jos haastattelija saa haastateltavan vapautumaan, on tuloksena tällöin mielenkiintoinen artikkeli.

Toimittajan esimies on yleensä toimitussihteeri, joka koordinoi ja valvoo alaistensa töitä. Hänen tehtäviinsä kuuluu ohjata alaiset eri juttujen pariin ja valvoa aikataulujen pitävyyttä. Isommissa toimituksissa toimittajilla on yleensä omat erikoisalansa, joissa tulee usein esiin juurikin henkilön kiinnostuksen kohde ja koulutustaustan laajuus. Viestintäalan firmoissa on politiikkaan, urheiluun, lifestyleen, ruokaan ja tiettyjen maiden tapahtumiin keskittyvät toimittajat. Useimmiten ammattilaisilta vaaditaan myös taitoa tehdä juttuja läpi rajojen, mikä on noussut viime vuosina yhä tärkeämmäksi taidoksi.

Toimittajat ja sosiaalinen media

Internet on tuonut toimittajille uusia väyliä, joissa toimia, mutta samalla se on luonut paineita jatkuvalle uuden oppimiselle. Ammattilaisen on oltava tietoinen tapahtumista ja ilmiöistä, joita media tuottaa ympärillämme jatkuvasti ja sen myötä koulutuksen tarve on lisääntynyt. Pelkän kirjoittamisen lisäksi ihmiseltä vaaditaan nykyisin yhä useammin muita mediataitoja, kuten kuvankäsittelyä ja valmiutta tehdä videouutinen. Taito tuottaa sosiaaliseen mediaan ja käyttää median tukikeinoja hyväksi on tulevaisuuden toimittajan valttikortti.

Toimittajien kirjoituksiin on yhä helpompi reagoida kommenttikentissä ja erilaisissa keskusteluryhmissä. Kirjoittaja joutuu puntaroimaan sanojaan aiempaa tarkemmin ja ottamaan vastaan yhä kärkevämpiä kommentteja. Vastuu kirjotuksista ja niiden aiheuttamista purkauksista osoittaa selkeämmin toimittajiin kuin ennen. Toisaalta heidän työkenttänsä laajeneminen on tuonut tilaa uudenlaiselle journalismille, joka ei liity niin vahvasti uutisen kirjoittamiseen.

Toimittajat kirjoittavat yhä enemmin yhteiskunnallisista ilmiöistä ja tarkastelevat maailman tapahtumia omasta näkökulmasta tuoden oman arkensa ja ajatuksensa rehellisesti peliin. Jos Washingtonin ulkomaankirjeenvaihtaja oli 80-luvulla kaikkien tuntema iltauutisten vakioreportteri, ovat suurimpien sanomalehtien kolumneja kirjoittavat ammattilaiset nykyajan julkkiksia, joita arvostellaan ja kiitellään.

Kirjoittamisen opetteleminen

Kirjoittaminen sopii kaikille. Joku voi tähdätä oman kirjan julkaisemiseen, mutta toiselle riittää raapustelu omaksi huviksi, sillä tapa ilmaista itseään, kirjoittaa auki tunteitaan ja työstää ajatuksia sanoiksi on tärkeä prosessi.

Kirjoittaminen toimii usein vapauttavana voimana, joka saa asiat konkreettisemmiksi, kun sanat raapustaa paperille. Muistilista laittaa toimiin vipinää, viikon deadline päivien merkitseminen piirtää arjelle raamit ja synkkien ajatusten keskellä ongelmien kirjoittaminen vaikeistakin asioista saattaa selkeyttää ongelmavyyhtiä. Kyseessä on siis paljon muutakin kuin vain kirjailijoiden tapa tehdä työtään, se on kaikille kuuluva oikeus ilmaisuun.

Lähes jokainen suomalainen osaa kirjoittaa, mutta osaammeko kirjoittaa tarpeeksi hyvin? Riippuen siitä, mihin kirjoittamista tarvitaan, jokaisen on mahdollista parantaa taitojaan. Niitä voi harjoitella joko itsenäisesti tai osallistumalla valmennuskursseille. Opintojen parasta antia ovat yleensä opit, joiden avulla tekstin tuottamiseen saa aivan uudenlaisia ajatusmalleja ja tavan toimia. Itsenäisesti harjoittelemalla kieli kehittyy, kun sitä käyttää. Toisille itsensä ilmaisu kirjoittamisen avulla on helppoa, mutta joku muu joutuu tekemään enemmän töitä, ennen kuin löytää itselleen sopivan ilmaisutavan.

Opi paremmaksi kirjoittajaksi

Kirjoittamiseen liittyy monia romantisoituja ajatuksia, jotka saattavat olla haitaksi tekstin harjaantumisessa. Kirjailijoita pidetään henkilöinä, joille sanat ja ajatukset ilmestyvät oikeassa tunnetilassa ja tuon tietynlaisen inspiraation etsimiseen saattaakin kulua ikuisuus, ellei ryhdy ennen sen ilmestymistä hommiin.

On hyvä muistaa, että kirjoittaminen on työtä ja siinä tullaan paremmaksi tekemällä harjoituksia, ei istumalla tunnetiloja odotellessa. Etevämmäksi kirjoittajaksi voi oppia ainakin seuraavia vinkkejä hyödyntäen:

  • Kirjoittamisella tulee varata säännöllisesti aikaa. Kirjoitit sitten blogia, päiväkirjaa, kirjaa tai muistiinpanoja, tee siitä tapa. Ei silloin, kun huvittaa, vaan vaikkapa kolmesti viikossa.
  • Mieti, miksi kirjoitat ja kenelle? Millaiselle yleisölle – itsellesi, läheisellesi tai vertaistukiryhmällesi?
  • Suunnittele esimerkiksi kirjan kirjoittamisen aikataulut. Kuinka paljon kirjoitan tällä viikolla ja mikä on tavoite vuoden loppuun mennessä? Tavoitteet saavat unelman tuntumaan todelliselta.
  • Etsi itsellesi saman henkinen kirjoittajaryhmä, joka voi olla virtuaalinen keskusteluryhmä tai porukka, jonka kanssa tavataan ajoittain. Tämän tiimin sisällä on helppo puhua kirjoittamisen vaikeuksista ja iloista. Ryhmän kanssa voidaan lukea omia kirjoituksia ja saada rehellistä palautetta luotettavassa ja rakentavassa hengessä.
  • Ole rehellinen itsellesi. Pystytkö keskittymään suunnitelmaasi pitkäjänteisesti? Kun luet vanhoja kirjoituksiasi, tuntuuko, että olet kehittynyt kirjoittajana?

Työpaikalla ei runoilla

Tunnettujen kirjailijoiden lisäksi on olemassa lukuisia hyviä kirjoittajia. Heitä tarvitaan joka paikassa, kuten työelämässä. Kirjoittamisen taito on tärkeä tapa myydä, markkinoida ja kommunikoida. Monissa työpaikoissa yhteydenpito yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin hoidetaan osittain sähköisen viestinnän kautta, joten taito kirjoittaa ja lukea ovat valttia. Selkeäsanainen ilmaisu on ehdottoman tärkeää ja ellei sitä ole oppinut, on sen aika nyt.

On hyvä muistaa, että työmaailmassa kirjoittaminen on eri asia kuin romaanin luova maailma, jossa voi laskea lauseet lentämään. Työmaailmassa on osattava valita sanansa oikein eri tilanteissa. Sähköposteihin on turha jaaritella niitä näitä, jotka kuuluvat small talk -aiheiksi eri tilaisuuksiin. Sähköpostin on oltava ytimekäs ja itse asian tulee olla esillä jo kommenttikentässä. Hektisessä työmaailmassa on muutenkin hyvä oppia riisumaan turhat koukerot pois työkommunikaatiosta. Muussa tapauksessa asian esittämisestä tulee liian raskasta, joten on vaarana, että itse ydin katoaa.

Ammattisanaston taakse on turha piiloutua, sillä nykyisin valttia on selkeä kieli, jonka avulla epäselvyydet vähenevät ja viesti menee kerralla perille. Se taas vähentää kuormitusta työpaikalla. Uusille työntekijöille olisikin aina hyvä selvittää työpaikan pelisäännöt kirjallisen viestinnän perusteista.

Journalismi etsii itseään

Ihminen on pyrkinyt jakamaan tietoa muille niin kauan kun se on ollut mahdollista, jo ammoisina aikoina savumerkit olivat tapa viestittää naapurileiriin uutisia. Kehitys mahdollisti kalliomaalaukset ja myöhemmin paperin sekä tavan taltioida tapahtumia. Keskiajan jälkeen avattiin ensimmäiset painotalot ja sen myötä asioita alettiin kirjoittaa ylös säännöllisesti. Syntyi tapa uutisoida ja etsiä uutisia, pysyä ajan hermoilla maailman tapahtumista. Uutisten kulku lukijoille oli hyvin erilaista vielä 40 vuotta sitten, lähiuutiset olivat tärkeitä eikä kukaan edes olettanut maailman toisella laidalla olevien tapahtumien kiirivän aina korviimme, ainakaan kovin nopeasti.

Kalliomaalauksista älykellon aikaan

Nykyisin uutistulva on ylittänyt mahdollisuutemme käsitellä sitä. Jos aiemmin selattiin yksi lehti aamuisin ja syvennyttiin sen kirjoituksiin paremmalla ajalla iltaisin, voi nykyaikana selata aamukahvin aikana netin kautta läpi kymmeniä julkaisuja sen sijaan syventyminen jää monien tutkimusten mukaan aiempaa vähemmälle. Tietotulva saa aikaan ähkyn, jota moni yrittää lääkitä selaamalla vain otsikot ja lukemalla muutamat ensimmäiset rivit. Taskussa piippaa puhelin merkkinä uudesta uutisesta ja ranteessa olevaan älykelloon soljuu viestejä maailman jokaisesta kolkasta.

Medialukutaito uutistulvan keskellä

Mediaa syytetään ja kiitellään milloin mistäkin, tuo laaja-alainen media sana pitää sisällään lähes kaikki kanavat, joiden kautta ihmiset ovat yhteydessä uutisiin, tapahtumiin, blogeihin, mielipiteisiin, ystäviin ja henkilöihin, joita voi seurata median kautta. Journalismi on kuitenkin muistettava erottaa käsitteeksi, jonka tulee pyrkiä erottamaan totuudellinen ja ajankohtainen tieto kaikesta muusta, jota tulvii joka tuutista.

Journalismi pyrkii toimimaan journalististen ohjeiden nimissä mutta toisaalta kuka tahansa on vapaa tuottamaan uutisia. Tämä tekee journalismista haasteellisen alan aikana, jolloin paineet perinteisiä medioita kohtaan ovat kovat ja rinnalle on syntynyt lukuisia uusia kanavia, joiden kautta tarjotaan lukijoille luettavaa. Miten medialukutaitoa voi kehittää?

  • Medialukutaidon kehittyminen vaatii tiedon lukemista laajalti. Kannattaa seurata eri medioita ja oppia arvioimaan miksi ne kirjoittavat samasta asiasta eri näkökulmasta.
  • Lähdekritiikki on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Virallisen uutisen näköinen julkaisu on vailla pohjaa, ellei se perustu viralliselle lähteelle, taustojen tutkiminen kannattaa aina.
  • Aiheisiin ja uutisiin on hyvä syventyä, selailu ja pomppiminen sivulta toiselle saavat helposti aikaan mediaähkyn.
  • Lukemaansa on hyvä tulkita ja miettiä sen sanomaa.
  • Medialukutaito paranee kun sitä kehittää, massasta voi oppia löytämään objektiivisen tiedon vertailemalla ja tutkimalla.

Uutisten tekijät eli journalistit ovat nykyisin aiempaa vaikeamman tehtävän edessä. Samanaikaisesti perinteiset uutistentekijät ovat haastettuina monilta muilta tahoilta kuten blogien ja epävirallisten sivustojen ylläpitäjien puolelta. Uutisten lukijat taas ovat aiempaa kärkkäämpiä arvostelemaan toimittajia ja heidän tarkoitusperiään. Vuorokauden jokaisena tuntina pyörivät verkot taas laittavat alalla työskentelevät valtavan paineen alle, sillä valmiudessa olisi oltava lähes jatkuvasti. Toimittajalle ei enää riitä vain toimittajan perustyön osaaminen vaan hänen on osattava etsiä ja hakea tietoa lukuisista kanavista jo silloin kuin tulevasta uutisesta on olemassa vain pieni aavistus.

Journalismin tulevaisuus

Journalismin tulevaisuus on varmasti osittain kiinni koko median kehityksessä, sillä sähköisen viestinnän tulevaisuus tulee vaikuttamaan lähes kaikkeen. Voidaan vain arvella että tulevien 20 vuoden aikana teknologinen kehitys saattaa muuttua huomattavasti nopeammaksi mitä on nähty viime vuosikymmenen aikana. Journalismin päävastuu ei saisi kuitenkaan unohtua, sen tulee nauttia kansalaisten luottamusta ja pysyä sen arvoisena. Eri yhteiskunnallisten instanssien kriittinen tarkastelu on kansakunnan elinehto, käytettiin sitä sitten riimukirjaimina, painomusteena tai älypuhelimeen saapuvana viestinä. Hetkellinen mediaähky todennäköisesti helpottaa ja kansa oppii käsittelemään tietotulvaa sujuvasti, vastuu arvostetun journalismin kehittymisessä on kuitenkin kaikkien yhteinen.